Mihin logoterapeutti on erikoistunut?

Hesarissa 17.4. puhuttiin jälleen kerran kuntoutuspsykoterapiasta ja sen rahoituksen mahdollisesta puolittumisesta Sote-uudistuksen myötä. Jutun yhteydessä oli myös taulukko, josta ilmeni, että suurin osa kuntoutuspsykoterapiasta kohdistuu ”mielialahäiriöihin, kuten masennus” ja ”ahdistuneisuushäiriöihin”. Näiden osuus on taulukon mukaan n. 95 % kaikesta kuntoutuspsykoterapiasta.

Jutussa esitettiin myös senkaltaisia paikkaansapitämättömiä väitteitä kuten, että ”Vaikuttavaa ei ole antaa lyhytkestoista terapiaa silloin, kun asiakas tarvitsee psykoterapiaa”. Vain pitkäkestoinen psykoterapia olisi siis ainoa tehokas hoitomuoto. Väitteen esittäjä ei ilmeisestikään ole missään yhteydessä tullut tietoiseksi niistä jo vähintään 20 vuoden ajan toistuvasti julkaistuista tutkimuksista, joiden mukaan lyhytkestoinen terapia on vähintäänkin yhtä tehokasta kuin pitkäkestoinen. Usein se on jopa huomattavasti tehokkaampaa kuin asioiden vatvominen vuosikausia ja sitä kautta ihmisen pitäminen kiinni ongelmissaan ja irti sellaisesta elämästä, jonka avulla hän voisi vapautua niistä.

Mikä psykoterapian muoto on erikoistunut ahdistuksen, masennuksen (depression) ja jopa itsetuhoisuuden (suisidaalisuuden) hoitoon? Psykoterapian kolmas wieniläinen koulukunta eli Viktor Franklin kehittämä logoterapia. Petyttyään freudilaiseen psykoanalyysiin ja adlerilaiseen individuaalipsykologiaan, Frankl ryhtyi 1920-luvulla kehittämään omaa psykoterapeuttista suuntaustaan, logoterapiaa, jota hän kuvaili arvoihin ja tarkoituksiin suuntautuvaksi terapiaksi tai ihmisen henkistä olemuspuolta kehittäväksi terapiaksi.  Ennen joutumistaan keskitysleiriin vuonna 1942, Frankl ehti itse hoitaa tai hänen johdollaan hoidettiin tuhansia ahdistuneisuudesta, masentuneisuudesta ja itsetuhoisuudesta kärsivää ihmistä. Tulokset ja vaikutukset olivat erinomaisia. Vapauduttuaan keskitysleiristä vuonna 1945 Frankl jatkoi toimintaansa, mutta keskittyi yhä enemmän opettamaan yliopistoissa ja luennoimaan suurelle yleisölle pitkin maailmaa. Sen ansiosta logoterapiaa, sitä kouluttavia instituutteja ja logoterapeuttisen praktiikan harjoittajia on nykyisin yli 40 maassa, kuudessa eri maanosassa (ks. Logoterapian levinneisyys).

Itse asiassa keskitysleiriaikakaan ei keskeyttänyt Viktor Franklin toimintaa ihmisten ahdistuneisuuden, masentuneisuuden ja itsetuhoisuuden lieventämiseksi ja heidän vapauttamiseksi niistä. Eli Viktor Frankl keskittyi auttamaan kohtalotovereitaan kaikissa niissä neljässä keskitysleirissä joihin hän joutui. Ensimmäisessä niistä, Theresienstadtissa, hän jopa muodosti koko keskitysleirin kattavan verkoston muista vangeista. Nämä kuulostelivat ihmisten epätoivoa ilmentäviä puheita tai tarkkailivat heidän käyttäytymistään, ja ohjasivat heitä Franklin puheille. Hänen toimintansa tehokkuus oli hyvin konkreettisesti havaittavissa juuri niissä, kaikkein haasteellisimmissa kuviteltavissa olevissa olosuhteissa. Natsien mielivallalle ei toki kukaan voinut mitään, mutta ihmisten vastuskyky sekä taudeille, aliravitsemukselle, stressille että natsien teoille ainakin koheni Franklin antaman avun ansioista niin, että he selviytyivät monia muita paremmin – osa jopa keskitysleiriltä vapautumiseen asti.

Keskitysleiriesimerkistäkin ilmenee, että usein kyse oli vain yhdestä keskustelusta, joka oli kuitenkin niin vaikuttava, että se riitti. Keskustelu ei suuntautunut oireiden tarkasteluun tai niiden syiden etsintään, vaan ihmisen omiin mahdollisuuksiin löytää erilaisia hyvin perusteltuja syitä jatkaa elämäänsä ja elää mahdollisimman hyvää elämää. Varsinkin olosuhteissa, joissa me suomalaiset saamme nykyisin elää, ihmisellä on lukemattomia mahdollisuuksia vahvistaa omia henkisiä kykyjään, omaa elämäntaidollisuuttaan, samoin kuin vaikuttaa oman elämänsä keskeisiin tekijöihin, omaan elämäntilanteeseensa.

Kyse on ennen kaikkea vastauksen etsimisestä kysymykseen, miksi ihminen elää, mitä tai ke(i)tä varten. Mistä ihminen voi löytää elämäänsä lisää tarkoitusta, kokea itsensä aiempaa merkityksellisemmäksi osaksi maailmaa, toteuttaa arvokkaita ja tärkeäksi kokemiaan asioita elämässään jne. Kuten Viktor Frankl toteaa, henkiset kykymme ja elämämme tarkoitukset eivät katoa minnekään, mutta ne voivat kadota tavoittamattomiimme esimerkiksi ahdistuneisuuden, masentuneisuuden tai itsetuhoisuuden yhteydessä. Oireiden, jotka yleensä johtuvatkin juuri siitä, että olemme kadottaneet henkiset kykymme ja elämämme tarkoitukset näköpiiristämme. Esimerkiksi jonkun kriisin tai kohtaloniskun – avioeron, työpaikan menetyksen, vakavan sairauden, läheisen kuoleman yms. – aiheuttamana tai pitkäaikaisen kehityksen tuloksena, jossa olemme unohtaneet valita elämämme tekijöiksi meille arvokkaita ja tärkeitä asioita ja vaalia niitä.

Todettakoon vielä, että logoterapia ei ole leimallisesti lyhyt- tai pitkäkestoista terapiaa, vaan sen kesto määräytyy puhtaasti kyseisen ainutlaatuisen ihmisen senhetkisestä ainutkertaisesta tarpeesta. Kesto voi vaihdella yhdestä kerrasta tyypillisimmillään pari-kolme vuotta kestävään prosessiin, jolle ajalle tapaamiset sijoittuvat ja toteutat, kun niille on tarvetta. Logoterapiassa ei revitä jo ehkä osittain arpeutuneitakin haavoja uudestaan auki eikä niitä pidetä avoimina ja tulehtumisalttiina, vaan logoterapiassa tarkastellaan elämää tästä nyt-hetkestä kohti tulevaisuutta. Ja etsitään sieltä mahdollisuuksia laadukkaaseen, arvopitoiseen ja tarkoituksentäyteiseen elämään. Jopa sellaiseen, jonka automaattisena sivuvaikutuksena voi olla ilo ja kokonaisvaltainen onnellisuus. kuten Frankl tapasi sanoa ja sata vuotta sitten.

Suosittelen lukemaan tämän yhteydessä ainakin artikkelini Mihin logoterapian erityisyys perustuu? Myös tänä vuonna ilmestyvä kirjani Henkinen uhmavoima keskittyy syvällisen yksityiskohtaisesti tässä artikkelissa varsin pinnallisesti käsiteltyihin kysymyksiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s